nimet breadcrumb-navigoinnissa
Kaksisiipiset (Diptera) on hyönteislahko, johon kuuluvat kärpäset (Brachycera) ja sääsket (Nematocera). Sääskiä ovat esimerkiksi hyttyset, mäkärät ja vaaksiaiset. Kaikkiaan nykyisin tunnetaan noin 155 000 eri lajia.[1]
Kaksisiipiset ovat fossiiliaineistossa erittäin yleisiä sekä kivettyminä että meripihkassa. Varhaisimmat kaksisiipisfossiilit ovat triaskaudelta Australiasta Pohjois-Amerikan kautta Eurooppaan ja Keski-Aasiaan ulottuvalta vyöhykkeeltä ja jurakaudella ryhmästä tuli hyvin runsaslajinen. Toistaiseksi fossiilisia kaksisiipisiä tunnetaan noin 3100 lajia ja yksinomaan balttisista meripihkoista tavattavien lajien määrä saattaa olla tuhannen luokkaa.[1]
Lahkon keskeisenä tuntomerkkinä kaksisiipisten takimmainen siipipari on muuttunut pieniksi nuppineulaa muistuttaviksi tasapainoelimiksi, joita kutsutaan väristimiksi. Tämän vuoksi varsinaisia siipiä on vain yksi pari. Joillakin lajeilla siivet puuttuvat kokonaan. Suuosat ovat imevät ja saattavat olla erikoistuneet pistäviksi tai sulattaviksi. Kärpäsillä tuntosarvissa on korkeintaan kolme jaoketta ja ruumis on usein tanakka. Sääskillä tuntosarvien jaokkeita on selvästi enemmän, ruumis usein hoikka ja raajat pitkät.[1]
Arviolta vain noin puolet maailman nykyisin elävistä kaksisiipisistä on kuvattu tieteelle.[1]
Kaksisiipiset (Diptera) on hyönteislahko, johon kuuluvat kärpäset (Brachycera) ja sääsket (Nematocera). Sääskiä ovat esimerkiksi hyttyset, mäkärät ja vaaksiaiset. Kaikkiaan nykyisin tunnetaan noin 155 000 eri lajia.
Kaksisiipiset ovat fossiiliaineistossa erittäin yleisiä sekä kivettyminä että meripihkassa. Varhaisimmat kaksisiipisfossiilit ovat triaskaudelta Australiasta Pohjois-Amerikan kautta Eurooppaan ja Keski-Aasiaan ulottuvalta vyöhykkeeltä ja jurakaudella ryhmästä tuli hyvin runsaslajinen. Toistaiseksi fossiilisia kaksisiipisiä tunnetaan noin 3100 lajia ja yksinomaan balttisista meripihkoista tavattavien lajien määrä saattaa olla tuhannen luokkaa.
