Hamppukasvit (Cannabaceae) on kasviheimo, joka käsittää mm. hamput (Cannabis), humalat (Humulus), keltikset (Celtis) ja nokipuut (Trema). Hamppukasvit on nykyisin sijoitettu Rosales-lahkoon, mutta aikaisemmin ne kuuluivat lahkoon Urticales.[1]
Hamppukasvit ovat puita tai enemmän tai vähemmän ruohovartisia, pystykasvuisia tai tuen ympärille kietoutuvia köynnöksiä. Sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa laktoneja ja tavallisesti flavonoleja, joskus myös flavonoideja. Kasveissa on kystoliittejä, solun sisäisiä kalsiumkarbonaattikiviä. Lehdet sijaitsevat kahdessa rivissä, harvemmin vastakkain tai kierteisesti, ja ovat hammaslaitaisia, tavallisesti yksinkertaisia, joskus sormiliuskaisia tai -lehdykkäisiä, korvakkeellisia, korvakkeet voivat olla yhteen kasvaneita. Hedelmä on luumarja, joskus pähkylä tai samara (siivellinen pähkylä).[2]
Hamppukasveihin kuuluvat suvut:[3][4]
Aphananthe aspera -puun lehtiä.
Euroopankeltis (Celtis australis).
Japaninhumalan (Humulus japonicus) emikasvi.
Nokipuun (Trema orientalis) kukintoja.
Hamppukasvit (Cannabaceae) on kasviheimo, joka käsittää mm. hamput (Cannabis), humalat (Humulus), keltikset (Celtis) ja nokipuut (Trema). Hamppukasvit on nykyisin sijoitettu Rosales-lahkoon, mutta aikaisemmin ne kuuluivat lahkoon Urticales.