Viirusorsimo eli kirjosorsimo (Glyceria striata) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, sorsimoiden (Glyceria) sukuun kuuluva suurikokoinen kasvilaji. Viirusorsimo on monivuotinen ja se on tunnistettavissa röyhyn ja tähkylöiden ulkonäön perusteella.[2]
Viirusorsimon varret ovat kasvutavaltaan pystyjä ja voivat kasvaa reilun metrin korkuisiksi. Lehtitupet ovat kokonaan kiinninnäisiä, ja lehdet ovat 3–5 mm leveitä. Viirusorsimon kukinto on noin 10–20 cm pitkä sekä hieman veltto ja harvahko röyhy. Tähkylät ovat munanmuotoisia, 2–4 mm pitkiä, ruskehtavia ja harvakukkaisia, sillä kussakin tähkylässä on vain kolme tai neljä kukkaa. Tähkylöiden kaleet ovat hyvin lyhyet. Ulkohelpeet ovat noin 2 mm pitkiä ja niissä on seitsemän selvää suonta.[2]
Viirusorsimo on kotoisin Pohjois-Amerikasta[2], mutta sitä on tavattu Suomessakin Helsingin seudulla[3]. Ruotsissakin viirusorsimo on harvinainen ja sitä on löydetty Öölannista, Smålandista ja Itä-Götanmaalta[2].
Viirusorsimo eli kirjosorsimo (Glyceria striata) on heinäkasvien (Poaceae) heimoon, sorsimoiden (Glyceria) sukuun kuuluva suurikokoinen kasvilaji. Viirusorsimo on monivuotinen ja se on tunnistettavissa röyhyn ja tähkylöiden ulkonäön perusteella.
Viirusorsimon varret ovat kasvutavaltaan pystyjä ja voivat kasvaa reilun metrin korkuisiksi. Lehtitupet ovat kokonaan kiinninnäisiä, ja lehdet ovat 3–5 mm leveitä. Viirusorsimon kukinto on noin 10–20 cm pitkä sekä hieman veltto ja harvahko röyhy. Tähkylät ovat munanmuotoisia, 2–4 mm pitkiä, ruskehtavia ja harvakukkaisia, sillä kussakin tähkylässä on vain kolme tai neljä kukkaa. Tähkylöiden kaleet ovat hyvin lyhyet. Ulkohelpeet ovat noin 2 mm pitkiä ja niissä on seitsemän selvää suonta.
Viirusorsimo on kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta sitä on tavattu Suomessakin Helsingin seudulla. Ruotsissakin viirusorsimo on harvinainen ja sitä on löydetty Öölannista, Smålandista ja Itä-Götanmaalta.
