Mitrastema ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Mitrastemon on kaksi kasvilajia sisältävä loiskasvisuku ja Mitrastemonaceae-heimon ainoa suku. Molemmat lajit ovat pyökkikasvien (Fagaceae) endoparasiittisia juuriloisia, joilla ei ole lainkaan vartta tai lehtiä.

Mitrastemon-lajeja on kaksi, ja ne ovat maantieteellisesti täysin eriytyneitä:[1]

Mitrastemon-lajit elävät rihmamaisena kudoksena isäntäkasvin juurien sisällä. Ne kasvavat juuressa nilan ja jällen välissä kasvattaen poikittaisia rihmoja puuainekseen. Koko kasvista ainoastaan kukinnot kasvavat isännän ulkopuolelle. Kukinta-aikaan maan alta työntyvät kukat muodostavat maanpintaan usein isäntäkasvia ympäröiviä renkaita eräiden sienten (ks. sienikehä) tapaan. Kukkavarressa on muutamia kalpeita ja suomumaisia lehtiä, jotka suuntautuvat jyrkästi ylöspäin. Kukat tuottavat runsaasti mettä, jota kertyy myös kukkavarressa olevien lehtien hankoihin lisäten näin kasvin suosiota pölyttäjien keskuudessa. Kukinto on enimmäkseen hyönteispölytteinen, mutta Uudessa Guineassa myös mettä syövien lintujen on raportoitu käyvän Mitrasteman kukilla ja jopa puolustavan ravinnonlähdettään. Hedelmä on marjamainen kapseli.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Mitrastema: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Mitrastemon on kaksi kasvilajia sisältävä loiskasvisuku ja Mitrastemonaceae-heimon ainoa suku. Molemmat lajit ovat pyökkikasvien (Fagaceae) endoparasiittisia juuriloisia, joilla ei ole lainkaan vartta tai lehtiä.

Mitrastemon-lajeja on kaksi, ja ne ovat maantieteellisesti täysin eriytyneitä:

Mitrastemon matudae esiintyy meksikolaisessa Chiapasin osavaltiossa ja Mitrastemon yamamotoi Kaakkois-Aasiassa, Taiwanilla ja Japanissa

Mitrastemon-lajit elävät rihmamaisena kudoksena isäntäkasvin juurien sisällä. Ne kasvavat juuressa nilan ja jällen välissä kasvattaen poikittaisia rihmoja puuainekseen. Koko kasvista ainoastaan kukinnot kasvavat isännän ulkopuolelle. Kukinta-aikaan maan alta työntyvät kukat muodostavat maanpintaan usein isäntäkasvia ympäröiviä renkaita eräiden sienten (ks. sienikehä) tapaan. Kukkavarressa on muutamia kalpeita ja suomumaisia lehtiä, jotka suuntautuvat jyrkästi ylöspäin. Kukat tuottavat runsaasti mettä, jota kertyy myös kukkavarressa olevien lehtien hankoihin lisäten näin kasvin suosiota pölyttäjien keskuudessa. Kukinto on enimmäkseen hyönteispölytteinen, mutta Uudessa Guineassa myös mettä syövien lintujen on raportoitu käyvän Mitrasteman kukilla ja jopa puolustavan ravinnonlähdettään. Hedelmä on marjamainen kapseli.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI