Pensasangervot (Spiraea) on suku ruusukasvien (Rosaceae) heimossa. Useita lajeja ja lajikkeita käytetään koristekasveina. Suomessa suvun lajit ovat hyvin suosittuja ja tärkeä osa pihojen kasveja.[2]
Pensasangervot ovat yleensä pienehköjä tai keskikokoisia kesävihantia yksikotisia pensaita. Lehdet sijaitsevat kierteisesti. Lehdet ovat ehyitä tai harvoin liuskaisia ja ehyt- tai hammaslaitaisia. Lehtiruoti on lyhyt.
Kukinto on huiskilo tai sarjamainen ja sijaitsee kuluvan kesän kasvaimen kärjessä tai edellisen kesän kasvaimen sivulla tai lyhyen kukintoperän kärjessä. Kukkien teriö on valkoinen tai punertava ja 5-lukuinen. Hedelmä on monisiemeninen tuppilo.[3][4]
Monet lajit ovat kauniisti kukkivia ja niitä on eri korkuisia noin 2 metrin korkuisesta punapajuangervosta (Spiraea douglasii) noin 30 cm:n korkuiseen lamopensasangervoon (Spiraea decumbens). Kukat ovat varsin mesipitoisia ja houkuttelevat paljon pölyttäjähyönteisiä, esimerkiksi perhosia ja kimalaisia.
Kaikki angervoiksi kutsutut pensaat eivät kuulu Spiraea-sukuun, vaan myös jaloangervot (Astilbe) ja pihlaja-angervot (Sorbaria) kasvavat pensasmaisiksi kasveiksi.
Useimmat matalat pensasangervot kestävät kuivuutta mutta viihtyvät normaalikosteassa maassa. Toiset suosivat kosteaa maata. Kaikki pensasangervot ovat valokasveja.
Pensasangervot (Spiraea) on suku ruusukasvien (Rosaceae) heimossa. Useita lajeja ja lajikkeita käytetään koristekasveina. Suomessa suvun lajit ovat hyvin suosittuja ja tärkeä osa pihojen kasveja.
