nimet breadcrumb-navigoinnissa
Piiskujänikset eli pikat on toinen jäniseläinten heimoista (toinen on jänikset). Piiskujänisten heimosta (Ochotonidae) on jäljellä enää yksi suku (Ochotona), jossa on 30 lajia. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että nimitys pikat vahvistettaisiin tämän heimon ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.[3]
Piiskujänikset eroavat ulkonäöltään selvästi jänisten heimosta. Niiden korvat ja jalat ovat pienet eivätkä takajalat ole juurikaan etujalkoja suuremmat. Piiskujänisten pehmeä turkki on joko harmaanruskea tai punaruskea; selkäpuolen ollessa yleensä vatsaa tummempi. Pää on pyöreä ja häntä heikosti nähtävissä. Piiskujänikset kasvavat 13–30 senttimetrin mittaan.
Piiskujänikset ovat viileiden seutujen eläimiä, jotka elävät pääasiassa Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja osissa itäistä Eurooppaa. Niiden elinympäristö kattaa aroa, ruohikkoalueita ja vuoristomaastoa aina 6 000 metriin saakka.
Kylmästä asuinseudustaan huolimatta piiskujänikset eivät nuku talviunta. Aroalueilla elävät lajit muodostavat suuria perheryhmiä, kun taas vuoristoseutujen lajit elävät yleensä yksin. Piiskujänikset merkitsevät reviirinsä ulosteella tai rauhasten eritteillä ja puolustavat aluettaan rajusti tunkeilijoita vastaan.
Piiskujänikset eli pikat on toinen jäniseläinten heimoista (toinen on jänikset). Piiskujänisten heimosta (Ochotonidae) on jäljellä enää yksi suku (Ochotona), jossa on 30 lajia. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että nimitys pikat vahvistettaisiin tämän heimon ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.
Piiskujänikset eroavat ulkonäöltään selvästi jänisten heimosta. Niiden korvat ja jalat ovat pienet eivätkä takajalat ole juurikaan etujalkoja suuremmat. Piiskujänisten pehmeä turkki on joko harmaanruskea tai punaruskea; selkäpuolen ollessa yleensä vatsaa tummempi. Pää on pyöreä ja häntä heikosti nähtävissä. Piiskujänikset kasvavat 13–30 senttimetrin mittaan.
Piiskujänikset ovat viileiden seutujen eläimiä, jotka elävät pääasiassa Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja osissa itäistä Eurooppaa. Niiden elinympäristö kattaa aroa, ruohikkoalueita ja vuoristomaastoa aina 6 000 metriin saakka.
Kylmästä asuinseudustaan huolimatta piiskujänikset eivät nuku talviunta. Aroalueilla elävät lajit muodostavat suuria perheryhmiä, kun taas vuoristoseutujen lajit elävät yleensä yksin. Piiskujänikset merkitsevät reviirinsä ulosteella tai rauhasten eritteillä ja puolustavat aluettaan rajusti tunkeilijoita vastaan.
