Hortensiakasvit

Hortensiakasvit (Hydrangeaceae) on kasviheimo koppisiemenisten Cornales-lahkossa.

Tuntomerkit

Heimon lajit ovat puuvartisia pensaita, köynnöksiä tai ruohovartisia kasveja.^[1] Lehdet kasvavat yleensä vastakkain ja ovat korvakkeettomia. Kukat ovat säteittäisiä ja yleensä 4–5-lukuisia.^[2]

Hortensiakasvien sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa mm. flavonoleja ja tanniineja. Joskus kasveilla on tähtikarvoja tai muulla tavoin haaroittuneita karvoja. Lehtiparia yhdistää varren poikki kulkeva juova. Lehdet ovat tavallisesti sulkasuonisia, harvoin kourasuonisia. Kukinto on viuhkomainen ja harvoin kukat voivat olla jopa 10-lukuisia. Terälehdet ovat erillisiä, ja heteitä on niihin nähden ainakin kaksinkertainen määrä. Joskus heteet ovat litteäpalhoisia ja muodostavat putken. Kukassa on mesiäinen. Yhdislehtinen sikiäin on 2–12, tavallisesti kuitenkin kolmesta viiteen emilehden muodostama, enemmän tai vähemmän kehänalainen. Luotti on nauhamainen tai pallomainen. Toisinaan siemen on siivellinen. Kromosomiluku n = 13–18.^[3]

Levinneisyys

Hortensiakasvit ovat peräisin pääasiassa lämpimänlauhkeilta alueilta, vain harvat niistä kasvavat tropiikissa. Laajin yhtenäinen levinneisyysalue on Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Euroopassa on pieni esiintymisalue Pohjois-Italian seuduilla.^[4]

Luokittelu

Hortensiakasvien läheisin sukulaisheimo on haimiokasvit (Loasaceae). Ne mudostavat Cornales-lahkon evoluutiopuussa yhteisen kladin, jota luonnehtivat mm. toissijaisina aineenvaihduntatuotteina monet iridoidit ja flavonolit, nystykarvat, vastakkainen lehtiasento, lehtihampaiden rauhasmaisuus, heteiden runsaus ja liiteluomaisesti avautuva hedelmä.^[5]

Hortensiakasvien heimossa on 17 sukua ja 190 lajia, jotka jakautuvat kahteen alaheimoon:^[6]

• 1. Jamesioideae Hufford
  • Alaheimoon kuuluu kaksi sukua (Jamesia ja Fendlera), joissa on viitisen lajia, joiden varsissa on huomiota herättävät lehtiarvet, kukissa erilehtinen teriö, kymmenen hedettä ja tavallisesti neljä tai viisi erillistä emilehteä. Lajit kasvavat Pohjois-Amerikan lounais- ja länsiosissa.^[7] Kromosomiluku n = 16.
• 2. Hydrangeoideae Burnett
  • Alaheimo käsittää 15 sukua ja 185 lajia lämpimänlauhkeilla alueilla erityisesti Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikasta Chileen ulottuvalla alueella sekä Malaijien saaristossa. Kaksi tribusta:
    • 2.1. Philadelpheae Duby. Heteitä vähintään kymmenen; vartalo toisinaan haarainen. Sukuja kuusi, lajeja 130 erityisesti Kaakkois-Aasiasta Filippiineille ulottuvalla alueella, Pohjois-Amerikan lounaisosassa, Keski-Amerikassa ja yksi laji Euroopassa (pihajasmike, Philadelphus coronarius). Runsaslajisimmat suvut ovat jasmikkeet (Philadelphus, 65 lajia) ja nietospensaat (Deutzia, 60 lajia).
    • 2.2. Hydrangeeae de Candolle. Soluissa oksalaattikiteitä; kukinnon reunakukat usein näyttäviä; vartalo haarainen; hedelmä selkäluomainen kota, harvoin luumarjamainen. Sukuja yhdeksän, lajeja 65 lämpimänlauhkeilla alueilla etelässä Chileen ja Malaijien saaristoon asti.

Suvut:^[8]

• Broussaisia
• Cardiandra
• Carpenteria
• Decumaria
• Deinanthe
• Deutzia – nietospensaat^[9]
• Dichroa
• Fendlera
• Fendlerella
• Hydrangea – hortensiat^[9]
• Jamesia – jamesiat^[9]
• Kirengeshoma – katviot^[10]
• Philadelphus – jasmikkeet^[9]
• Platycrater
• Schizophragma – herttahortensiat^[10]
• Whipplea

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet