nimet breadcrumb-navigoinnissa
Harjalintu (Upupa epops) on harjalintujen heimoon kuuluva lintulaji.
Harjalintu on Israelin kansallislintu.[2]
Linnulla on pitkä töyhtö päässä, mustavalkean kirjava selkä ja punertavanruskea pää ja rinta. Kävellessään ruoanhaussa harjalintu heilahtelee puolelta toiselle ja hyppelee kuin kottarainen. Sen lento on epävarmaa räpyttelyä, siivet leveät ja mustavalkokirjavat.
Harjalinnun silmiinpistävin piirre eli viuhkamainen harja voi olla pitkin päälakea tai kohotettuna eteen- ja ylöspäin. Tavallisesti harja on alaspainuneena ja pystyssä vain linnun häiriintyessä. Harjan ruskehtavien sulkien kärjet ovat mustat.
Harjalintu on 25–30 senttimetriä pitkä, sen siipien kärkiväli on 44–48 senttimetriä. Sen nokka on käyrä ja ohut.
Ääni on ontto puputus ”pu-pu-pu”, mikä on antanut linnulle nimen useissa kielissä.
Harjalinnun esiintymisalue ulottuu Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan. Se pesii Virossa harvinaisena, muualla Manner-Euroopassa yleisempänä mutta Pohjoismaissa ei lainkaan. Harjalintuja vaeltaa ajoittain Suomeen etenkin syysmuuton yhteydessä[3]. Euroopasta se muuttaa talveksi Afrikkaan Saharan eteläpuolelle.
Harjalintu on riippuvainen avoimesta maanviljelysmaisemasta. Se etsii hyönteisiä kyntömailta ja laitumilta ja viettää pääosan ajastaan maassa. Harjalinnut nukkuvat puissa.
Koiras esittelee soitimella naaraalle hyöhenpukuaan. Harjalinnun pesäpaikka on yleensä kolo kivimuurissa, puussa tai maassa. Harjalintu munii 5–7 harmaanvalkoista tai oliivinkeltaista munaa ja naaras hautoo niitä yksinään 15–18 päivän ajan koiraan ruokkiessa sitä.[4] Harjalintu ei siivoa pesäänsä, joten se saattaa tulla ajan mittaan likaiseksi.
Harjalintu syö maassa eläviä hyönteisiä, toukkia ja matoja. Lisäksi sille kelpaavat kovakuoriaisten ja kärpästen toukat lehmänlannasta.[4] Joskus harjalinnut saattavat syödä pieniä selkärankaisia, kuten pieniä liskoja.
Harjalintu (Upupa epops) on harjalintujen heimoon kuuluva lintulaji.
Harjalintu on Israelin kansallislintu.
