dcsimg

Lifespan, longevity, and ageing

tarjonnut AnAge articles
Maximum longevity: 11.1 years (wild)
lisenssi
cc-by-3.0
tekijänoikeus
Joao Pedro de Magalhaes
muokkaaja
de Magalhaes, J. P.
kumppanisivusto
AnAge articles

Harjalintu

tarjonnut wikipedia FI
 src=
Harjalintu pyydystämänsä hyönteinen nokassaan.

Harjalintu (Upupa epops) on harjalintujen heimoon kuuluva lintulaji.

Harjalintu on Israelin kansallislintu.[2]

Ulkonäkö ja koko

Linnulla on pitkä töyhtö päässä, mustavalkean kirjava selkä ja punertavanruskea pää ja rinta. Kävellessään ruoanhaussa harjalintu heilahtelee puolelta toiselle ja hyppelee kuin kottarainen. Sen lento on epävarmaa räpyttelyä, siivet leveät ja mustavalkokirjavat.

Harjalinnun silmiinpistävin piirre eli viuhkamainen harja voi olla pitkin päälakea tai kohotettuna eteen- ja ylöspäin. Tavallisesti harja on alaspainuneena ja pystyssä vain linnun häiriintyessä. Harjan ruskehtavien sulkien kärjet ovat mustat.

Harjalintu on 25–30 senttimetriä pitkä, sen siipien kärkiväli on 44–48 senttimetriä. Sen nokka on käyrä ja ohut.

Ääni on ontto puputus ”pu-pu-pu”, mikä on antanut linnulle nimen useissa kielissä.

Levinneisyys

Harjalinnun esiintymisalue ulottuu Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan. Se pesii Virossa harvinaisena, muualla Manner-Euroopassa yleisempänä mutta Pohjoismaissa ei lainkaan. Harjalintuja vaeltaa ajoittain Suomeen etenkin syysmuuton yhteydessä[3]. Euroopasta se muuttaa talveksi Afrikkaan Saharan eteläpuolelle.

Elinympäristö

Harjalintu on riippuvainen avoimesta maanviljelysmaisemasta. Se etsii hyönteisiä kyntömailta ja laitumilta ja viettää pääosan ajastaan maassa. Harjalinnut nukkuvat puissa.

Lisääntyminen

 src=
Harjalinnun munia.

Koiras esittelee soitimella naaraalle hyöhenpukuaan. Harjalinnun pesäpaikka on yleensä kolo kivimuurissa, puussa tai maassa. Harjalintu munii 5–7 harmaanvalkoista tai oliivinkeltaista munaa ja naaras hautoo niitä yksinään 15–18 päivän ajan koiraan ruokkiessa sitä.[4] Harjalintu ei siivoa pesäänsä, joten se saattaa tulla ajan mittaan likaiseksi.

Ravinto

Harjalintu syö maassa eläviä hyönteisiä, toukkia ja matoja. Lisäksi sille kelpaavat kovakuoriaisten ja kärpästen toukat lehmänlannasta.[4] Joskus harjalinnut saattavat syödä pieniä selkärankaisia, kuten pieniä liskoja.

Katso myös

Lähteet

  1. BirdLife International: Upupa epops IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.6.2014. (englanniksi)
  2. Kallon, Baindu: 12 countries that have cooler national animals than the United States PRI. 29.9.2013. Viitattu 31.8.2015. (englanniksi)
  3. Rannikko, Mari: Harjalintu taas Turussa Turun Sanomat. 10.11.2014. Viitattu 11.11.2014.
  4. a b Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 56. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.

Aiheesta muualla

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Harjalintu: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI
 src= Harjalintu pyydystämänsä hyönteinen nokassaan.

Harjalintu (Upupa epops) on harjalintujen heimoon kuuluva lintulaji.

Harjalintu on Israelin kansallislintu.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI