dcsimg

Viistäjät

tarjonnut wikipedia FI

Viistäjät (Pterodroma) on ulappalintujen lahkoon kuuluva suku.

Viistäjät ovat keskikokoisia avomerilintuja, joiden määrittäminen luonnossa on usein vaikeaa tai mahdotonta, sillä useiden lajien väliset erot höyhenpuvussa ovat vähäisiä. Selkeimmät eroavaisuudet löytyvät tavallisesti siipien tai naaman värityksestä. Viistäjät pesivät yhdyskunnittain pääasiassa eteläisen pallonpuoliskon valtamerien vaikeapääsyisillä saarilla, jonne ne laativat pesänsä maahan, joko itse kaivamiinsa pesäonkaloihin, kallionhalkeamiin tai luoliin. Naaras munii vain yhden munan, jota haudotaan useita viikkoja. Poikaset oppivat lentämään parin-kolmen kuukauden ikäisinä. Emot käyvät ruokkimassa niitä vain öisin välttääkseen rosvoilevia fregattilintuja, kihuja ja lokkeja. Viistäjät syövät merenpinnasta kaloja, äyriäisiä ja kalmareita.

Viistäjien sukuun kuuluu BirdLife Suomen mukaan 30 lajia:[1]

Lähteet

  1. Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Viitattu 12.3.2018.
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Viistäjät: Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Viistäjät (Pterodroma) on ulappalintujen lahkoon kuuluva suku.

Viistäjät ovat keskikokoisia avomerilintuja, joiden määrittäminen luonnossa on usein vaikeaa tai mahdotonta, sillä useiden lajien väliset erot höyhenpuvussa ovat vähäisiä. Selkeimmät eroavaisuudet löytyvät tavallisesti siipien tai naaman värityksestä. Viistäjät pesivät yhdyskunnittain pääasiassa eteläisen pallonpuoliskon valtamerien vaikeapääsyisillä saarilla, jonne ne laativat pesänsä maahan, joko itse kaivamiinsa pesäonkaloihin, kallionhalkeamiin tai luoliin. Naaras munii vain yhden munan, jota haudotaan useita viikkoja. Poikaset oppivat lentämään parin-kolmen kuukauden ikäisinä. Emot käyvät ruokkimassa niitä vain öisin välttääkseen rosvoilevia fregattilintuja, kihuja ja lokkeja. Viistäjät syövät merenpinnasta kaloja, äyriäisiä ja kalmareita.

Viistäjien sukuun kuuluu BirdLife Suomen mukaan 30 lajia:

Pitkäsiipiviistäjä, Pterodroma macroptera Valkopääviistäjä, Pterodroma lessonii Valkovatsaviistäjä, Pterodroma incerta Kihuviistäjä, Pterodroma solandri Tyrskyviistäjä, Pterodroma magentae Laineviistäjä, Pterodroma ultima Vyöviistäjä, Pterodroma mollis Madeiranviistäjä, Pterodroma madeira Kapverdenviistäjä, Pterodroma feae Bermudanviistäjä, Pterodroma cahow Karibianviistäjä, Pterodroma hasitata Chilenviistäjä, Pterodroma externa Maininkiviistäjä, Pterodroma neglecta Mauritiuksenviistäjä, Pterodroma arminjoniana Hendersoninviistäjä, Pterodroma atrata Sirppiviistäjä, Pterodroma alba Réunioninviistäjä, Pterodroma baraui Galápagosinviistäjä, Pterodroma phaeopygia Kiertoviistäjä, Pterodroma inexpectata Kermadecinviistäjä, Pterodroma cervicalis Samoanviistäjä, Pterodroma nigripennis Mustakainaloviistäjä, Pterodroma axillaris Kurosivonviistäjä, Pterodroma hypoleuca Uudenkaledonianviistäjä, Pterodroma leucoptera Pikkuviistäjä, Pterodroma cookii Juanfernándezinviistäjä, Pterodroma defilippiana Kääpiöviistäjä, Pterodroma longirostris Uudenseelanninviistäjä, Pterodroma pycrofti Melanesianviistäjä, Pterodroma brevipes Havaijinviistäjä, Pterodroma sandwichensis
lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI