Meksikonpikkuliitäjä (Puffinus auricularis) on äärimmäisen uhanalainen Socorron ja Clariónin saarilla Revilla Gigedossa elävä ulappalintu [1].
Kooltaan meksikonpikkuliitäjä on noin 33 cm. Lintu on päältä pääosin tumma ja alapuolelta vaalea. Vaaleissa siivissä on musta reunus, joka on siiven takareunasta leveämpi. Lajin pyrstö on musta. Ulkonäöltään meksikonpikkuliitäjä muistuttaa kalifornianpikkuliitäjää (Puffinus opisthomelas), joka kuitenkin on kooltaan isompi ja ero tummien ja vaaleiden alueiden välillä ei ole yhtä selvä [2].
Kuten muutkin ulappalinnut myös meksikonpikkuliitäjä viettää enimmän aikaa ulapalla. Pesänsä laji tekee kivikkoihin metsänreunaan. Meksikonpikkuliitäjäkannan kooksi arvioidaan 46 000 yksilöä. [2] Kanta on vähentynyt voimakkaasti saarelle tuotujen lintuja syövien kissojen sekä pesimäpaikoilla laiduntavien lampaiden vuoksi. Lisäksi tulivuorenpurkaus tuhosi San Benedicton kannan. [1]
Meksikonpikkuliitäjä (Puffinus auricularis) on äärimmäisen uhanalainen Socorron ja Clariónin saarilla Revilla Gigedossa elävä ulappalintu .
Kooltaan meksikonpikkuliitäjä on noin 33 cm. Lintu on päältä pääosin tumma ja alapuolelta vaalea. Vaaleissa siivissä on musta reunus, joka on siiven takareunasta leveämpi. Lajin pyrstö on musta. Ulkonäöltään meksikonpikkuliitäjä muistuttaa kalifornianpikkuliitäjää (Puffinus opisthomelas), joka kuitenkin on kooltaan isompi ja ero tummien ja vaaleiden alueiden välillä ei ole yhtä selvä .
Kuten muutkin ulappalinnut myös meksikonpikkuliitäjä viettää enimmän aikaa ulapalla. Pesänsä laji tekee kivikkoihin metsänreunaan. Meksikonpikkuliitäjäkannan kooksi arvioidaan 46 000 yksilöä. Kanta on vähentynyt voimakkaasti saarelle tuotujen lintuja syövien kissojen sekä pesimäpaikoilla laiduntavien lampaiden vuoksi. Lisäksi tulivuorenpurkaus tuhosi San Benedicton kannan.