nimet breadcrumb-navigoinnissa
Tarttumalevät (Haptophyta) on yksisoluisia levälajeja käsittävä Chromalveolata-kunnan kaari. Valtaosa tunnetuista lajeista elää meressä. Lajeja on kuvattu noin 500.
Varhaisimmat tarttumalevien fossiilit on löydetty kivihiilikaudelta 300 miljoonan vuoden takaa.
Tarttumaleväsolussa on kaksi uintisiimaa solun etupäässä tai kyljessä. Monilla lajeilla on lisäksi uintisiimojen välissä kierteinen siima eli haptoneema, jonka avulla solut voivat tilapäisesti kiinnittyä alustaansa. Tarttumalevien nimitys tulee tästä rakenteesta. Soluissa on kaksi kahden kalvon ympäröimää viherhiukkasta, joissa on a- ja c-klorofylliä sekä beetakaroteenia ja fukoksantiinia. Jälkimmäisin pigmentti antaa leville ruskehtavan värin. Yhteyttämispigmentit muistuttavat ruskeiden levien pigmenttejä. Chromalveolata-kunnalle tyypillisesti tarttumalevien mitokondrioiden sisäkalvojen poimut eli kristat ovat putkimaiset.
Solua peittää kerros selluloosasta koostuvia suomuja. Joillain lajeilla (lahko Coccolithales) solun pinnalla on kalkkipitoisia suomuja eli kokkoliitteja. Liitukaudella 65-95 miljoonaa vuotta sitten näitä tarttumaleviä esiintyi runsaasti, ja niiden sedimentoituneista kalkkikuorista muodostui suuria liitukivikerrostumia. Näistä kerrostumista liitukausi on saanut nimensä.
Tarttumalevät (Haptophyta) on yksisoluisia levälajeja käsittävä Chromalveolata-kunnan kaari. Valtaosa tunnetuista lajeista elää meressä. Lajeja on kuvattu noin 500.
Varhaisimmat tarttumalevien fossiilit on löydetty kivihiilikaudelta 300 miljoonan vuoden takaa.
Tarttumaleväsolussa on kaksi uintisiimaa solun etupäässä tai kyljessä. Monilla lajeilla on lisäksi uintisiimojen välissä kierteinen siima eli haptoneema, jonka avulla solut voivat tilapäisesti kiinnittyä alustaansa. Tarttumalevien nimitys tulee tästä rakenteesta. Soluissa on kaksi kahden kalvon ympäröimää viherhiukkasta, joissa on a- ja c-klorofylliä sekä beetakaroteenia ja fukoksantiinia. Jälkimmäisin pigmentti antaa leville ruskehtavan värin. Yhteyttämispigmentit muistuttavat ruskeiden levien pigmenttejä. Chromalveolata-kunnalle tyypillisesti tarttumalevien mitokondrioiden sisäkalvojen poimut eli kristat ovat putkimaiset.
Solua peittää kerros selluloosasta koostuvia suomuja. Joillain lajeilla (lahko Coccolithales) solun pinnalla on kalkkipitoisia suomuja eli kokkoliitteja. Liitukaudella 65-95 miljoonaa vuotta sitten näitä tarttumaleviä esiintyi runsaasti, ja niiden sedimentoituneista kalkkikuorista muodostui suuria liitukivikerrostumia. Näistä kerrostumista liitukausi on saanut nimensä.
