dcsimg

Oka (kasvi)

tarjonnut wikipedia FI

Oka eli mukulakäenkaali (Oxalis tuberosa) on käen­kaalien sukuun kuuluva viljelys­kasvi, joka tuottaa syötäviä maan­alaisia mukuloita. Kasvi on peräisin Andien vuoristossa, jossa viljellään jopa yli 4000 metrin korkeudessa. Andeilla se on perunan jälkeen tärkein mukulakasvi. Nykyään sitä viljellään myös Meksikossa ja Uudessa-Seelannissa. Kasvi tunnetaankin myös Uuden-Seelannin jamssin nimellä (engl. New Zealand yam)[1], vaikka se ei olekaan sukua oikeille jamsseille.

Okan mukulat sisältävät runsaasti tärkkelystä, ja ne ovat myös hyviä raudan ja kalsiumin lähteitä. [1]. Väriltään ne ovat valkoisia tai punertavia. Useimmilla lajikkeilla ne ovat hieman happamia, ja samaan sukuun kuuluvan käenkaalin tavoin ne sisältävät jonkin verran myös oksaalihappoa.

Lähteet

  • Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 187-188. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.

Viitteet

Aiheesta muualla

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI

Oka (kasvi): Brief Summary

tarjonnut wikipedia FI

Oka eli mukulakäenkaali (Oxalis tuberosa) on käen­kaalien sukuun kuuluva viljelys­kasvi, joka tuottaa syötäviä maan­alaisia mukuloita. Kasvi on peräisin Andien vuoristossa, jossa viljellään jopa yli 4000 metrin korkeudessa. Andeilla se on perunan jälkeen tärkein mukulakasvi. Nykyään sitä viljellään myös Meksikossa ja Uudessa-Seelannissa. Kasvi tunnetaankin myös Uuden-Seelannin jamssin nimellä (engl. New Zealand yam), vaikka se ei olekaan sukua oikeille jamsseille.

Okan mukulat sisältävät runsaasti tärkkelystä, ja ne ovat myös hyviä raudan ja kalsiumin lähteitä. . Väriltään ne ovat valkoisia tai punertavia. Useimmilla lajikkeilla ne ovat hieman happamia, ja samaan sukuun kuuluvan käenkaalin tavoin ne sisältävät jonkin verran myös oksaalihappoa.

lisenssi
cc-by-sa-3.0
tekijänoikeus
Wikipedian tekijät ja toimittajat
alkuperäinen
käy lähteessä
kumppanisivusto
wikipedia FI