nimet breadcrumb-navigoinnissa
Kärsäkkäät (Curculionidae) on kovakuoriaisten lahkoon kuuluva heimo. Se on eläinkunnan suurin heimo ja lajeja on kymmeniä tuhansia. Ne ovat yleensä sokeita. Monet kärsäkkäistä ovat tuholaiseläimiä puutarhassa ja viljelyksillä.
Kärsäkkäille tyypillistä on pitkä kärsä. Tuntosarvet ovat polvekkaita ja niissä on jaokkeita, joista ensimmäinen on pitkä ja nuijamainen. Ruumiin muoto on päärynämäinen. Siipien ja ruumiin pinta on kova, uurteinen, epätasainen ja joskus suomumainen. Suurin osa kärsäkkäistä on väriltään himmeitä, mutta jotkut lajit ovat kirkasvärisiä.
Kärsäkkäitä esiintyy eniten tropiikissa.
Kärsäkkäisiin kuuluvia sukuja ovat viljakärsäkkäät (Sitophilus), suppilokärsäkkäät (Rhynchites), käärökärsäkkäät (Byctiscus), hernekärsäkkäät (Sitona) ja nirput (Apion). Heimoon kuuluvia lajeja ovat puuvillakärsäkäs (Anthonomus grandis), tukkimiehentäi (Hylobius abietis), korvakekärsäkäs (Phytomus nigrirostris) ja luumuleikkuri.
Naaras munii siemeniin, silmuihin tai kasvien varsille, mistä toukat saavat ravintonsa.[2]
Kärsäkkäät ovat kasvinsyöjiä. Ravintokasvi vaihtelee lajeittain.[3]
Kärsäkkäät (Curculionidae) on kovakuoriaisten lahkoon kuuluva heimo. Se on eläinkunnan suurin heimo ja lajeja on kymmeniä tuhansia. Ne ovat yleensä sokeita. Monet kärsäkkäistä ovat tuholaiseläimiä puutarhassa ja viljelyksillä.
