Kiiltolahnakalat (Lampriformes joskus myös Lampridiformes tai Allotriognathi) on viuhkaeväisiin kaloihin kuuluva kalalahko. Monet heimoista ovat syvänveden kaloja ja melko huonosti tunnettuja. Kiiltolahnakaloja tavataan kaikista valtameristä.
Varhaisimmat kiiltolahnakalojen lahkoon kuuluvista fossiileista on ajoitettu liitukaudelle. Fossiileista tunnettu heimo on muun muassa Turkmenidae, joka muistuttaa nykyisiä kiiltolahnoja. Lisäksi fossiileissa on sukuja ja lajeja, joiden heimosta ei ole varmuutta. Nykyään lahkoon kuuluu seitsemän heimoa ja noin 21 lajia. Heimojen monofyleettisyys ja kuuluminen samaan lahkoon on varmistettu molekyylibiologisin tutkimuksin, tosin muunkaltaisiakin tutkimustuloksia on esitetty, joissa esimerkiksi lankapyrstöt on sijoitettu muihin lahkoihin. Erityisesti epäselvyyttä on ollut kiiltolahnakalojen ylälahkosta. Aiemmin sen katsottiin kuuluvan muun muassa ahvenkalojen kanssa samaan ylälahkoon Percimorpha. mutta nykyään lahko sijoitetaan useimmiten Acanthomorpha-alalahkoon. Eräissä luokituksissa heimo jaetaan kahteen ryhmään Bathysomi ja Taeniosomi. Näistä ensimmäiseen parafyleettiseen ryhmään kuuluvat kiiltolahnat ja purje-evät ja jälkimmäiseen monofyleettiseen ryhmään muut heimot.[1][2][3]
Kiiltolahnakalat ovat merikaloja. Kooltaan ne vaihtelevat alle kahdesta metristä airokalojen jopa 12 metrin pituuteen. Ruumiinmuodoltaan kalat ovat usein litteitä ja kiekkomaisia tai pitkulaisia. Vatsaevissä ruotoja on 0–17 ja muut evät ovat piikittömät. Suurimmalta osalta lajeista puuttuu uimarakko. Monet lajeista ovat suomuttomia. Jos suomuja on, ne ovat pieniä ja pyöreitä. Monet kiiltolahnakalojen lahkon lajeista ovat värikkäitä. Tyypillinen piirre kaikille lahkon heimoille on yläleuka, jonka lajit voivat työntää ulospäin.[3][2][4][5][6]
Kiiltolahnakalat (Lampriformes joskus myös Lampridiformes tai Allotriognathi) on viuhkaeväisiin kaloihin kuuluva kalalahko. Monet heimoista ovat syvänveden kaloja ja melko huonosti tunnettuja. Kiiltolahnakaloja tavataan kaikista valtameristä.