Ukontatar (Persicaria lapathifolia) on tatarkasveihin kuuluva yksivuotinen kasvi, Suomessa kasvaa myös kaksi ukontattaren alalajia, joita on joskus pidetty omina lajeinaan, rantaukontatar (P. lapathifolia ssp. lapathifolia) ja peltoukontatar (P. lapathifolia ssp. pallida).
Se on noin 10–80 senttimetriä korkea ruoho. Lehdet ovat suikeat, tylppiä tai teräväkärkisiä, alta nystyisiä, päältä kaljuja ja niissä on usein keskellä tumma täplä. Korvakkeet yhtyneet vartta ympäröiväksi tupeksi. Ukontattaren kukinto on pienistä vaaleanpunertavista tai -kellertävistä kukista muodostuva tiheä tähkä ja se kukkii heinä-elokuussa. Siemen on ruskea tai musta, 1,8–3 mm kiiltävä, pyöreä ja litistynyt pähkylä.[2][3]
Ukontatar muistuttaa samankaltaista hanhentatarta (Persicaria maculosa), joka on Suomessa melko harvinainen.
Ukontatar on hyvin yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, missä se on satunnainen.[4]
Se kasvaa pelloilla, ojissa, kaatopaikoilla, joutomailla, pientareilla sekä erilaisilla kosteilla paikoilla. Voi muodostaa tiheitä kasvustoja. Tekee runsaasti siemeniä ja levittäytyy helposti uusille kasvupaikolle.[2][3]
Se myrkyllinen mutta silti sitä on käytetty lääkekasvina mm. ripuliin, reumatismiin, kihtiin ja keltatautiin.[2]
Jos kasvia esiintyy runsaasti kasvimaalla tai kukkapenkissä, kielii se maan olevan savinen ja maanparannuksen tarpeessa. Kasvia pystyy torjumaan poistamalla vuosittaisia kukintoja ennen siementämistä, sillä kasvi on yksivuotinen. Kasvi ei lisäänny maahan jäänneistä juuren kappaleista.[5]
Ukontatar (Persicaria lapathifolia) on tatarkasveihin kuuluva yksivuotinen kasvi, Suomessa kasvaa myös kaksi ukontattaren alalajia, joita on joskus pidetty omina lajeinaan, rantaukontatar (P. lapathifolia ssp. lapathifolia) ja peltoukontatar (P. lapathifolia ssp. pallida).
