dcsimg
Image of round-leaved wintergreen
Creatures » » Plants » » Dicotyledons » » Heather Family »

Round Leaved Wintergreen

Pyrola rotundifolia L.

Isotalvikki ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Isotalvikki (Pyrola rotundifolia) on pääasiassa rehevissä metsissä kasvava valkokukkainen talvikkilaji. Laji on levinnyt laajalle Eurooppaan ja Siperiaan. Suomessa sitä tavataan koko maassa.

Ulkonäkö ja koko

 src=
Lähikuva isotalvikin kukinnosta.

Isotalvikki kasvattaa rönsyilevän maavarren, josta nousee 10–30 cm korkeita lehdettömiä kukkavarsia. Lehdet kasvavat kukkavarsien juurella ruusukkeina lähellä maanpintaa. Ruusukelehdet talvehtivat vihreinä. Lehdet ovat 1–5 cm pitkiä, paksuhkoja, sileitä ja pyöreähköjä. Lehden ruoti on siipipalteeton. Kukinto on pysty terttu. Valkoiset tai vihertävän valkoiset kukat ovat nuokkuvia, ja kukkien punertava emi on selvästi näkyvillä. Isotalvikki kukkii kesä-elokuussa.[1] Isotalvikki elää sienten kanssa symbioosissa, ja saa ravintonsa sienijuurillaan.[2]

Isotalvikista tunnetaan useita alalajeja, joista Fennoskandiasa esiintyy kolme: nimilaji etelänisotalvikki (ssp. rotundifolia), pohjanisotalvikki (ssp. norvegica) sekä dyyni-isotalvikki (ssp. maritima). Alalajit erottaa toisistaan lähinnä kokonsa puolesta sekä lehtien muodosta.[1][3] Isotalvikki voi risteytyä pikkutalvikin kanssa niiden yhteisillä kasvupaikoilla

Levinneisyys

Etelänisotalvikkia tavataan Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa sekä Venäjällä pitkälle Siperiaan asti. Länsi-Euroopan mereisimmillä alueilla se on harvinaisempi kuin sisämaassa. Pohjantalvikkia esiintyy pääasiassa Kölivuoristossa ja pohjoisessa myös alavammilla alueilla Kuolan niemimaalle ja Vienanmeren ympäristöön asti. Dyyni-isotalvikkia tavataan vain suppealla alueella Pohjanmeren rannikolla Tanskasta Pohjois-Ranskaan.[4][5]

Suomessa isotalvikkia tavataan koko maassa. Etelä-Lappiin saakka vallitseva alalaji on etelänisotalvikki. Pohjanisotalvikkia tavataan Kainuun korkeudelta pohjoiseen, ja alalaji on yleisimmillään Pohjois-Lapissa.[1][6]

Elinympäristö

Isotalvikkia tavataan tuoreissa ja lehtomaisissa kangasmetsissä, lehdoissa, rehevissä korvissa, letoilla, tunturiniityillä ja -kankailla. Pohjanisotalvikki on kalkinsuosija.[1]

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).

Viitteet

  1. a b c d Retkeilykasvio 1998, s. 213.
  2. Vincenot L, Tedersoo L, Richard F, Horcine H, Kõljalg U, Selosse MA: Fungal associates of Pyrola rotundifolia, a mixotrophic Ericaceae, from two Estonian boreal forests.. Mycorrhiza., 2008, 19. vsk, s. 15-25. PubMed Viitattu 30.4.2012.
  3. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 451.
  4. Anderberg, Arne: Pyrola rotundifolia subsp. rotundifolia (levinneisyysskartta) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 7.6.2010. (ruotsiksi)
  5. Anderberg, Arne: Pyrola rotundifolia subsp. norvegica (levinneisyysskartta) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 7.6.2010. (ruotsiksi)
  6. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2010. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Hakuavain isotalvikki Viitattu 7.6.2010.

Aiheesta muualla

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Isotalvikki: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Isotalvikki (Pyrola rotundifolia) on pääasiassa rehevissä metsissä kasvava valkokukkainen talvikkilaji. Laji on levinnyt laajalle Eurooppaan ja Siperiaan. Suomessa sitä tavataan koko maassa.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI