Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) on kotoisin Itä-Aasiasta oleva vuorenkilpien suvun laji.[1]
Se kasvattaa juurakkomaisesta lehdettömästä vanasta, joka on 10–40 cm korkea, ruusukkessa olevia ainavihantia nahkeita lehtiä, joiden lavat ovat muodoltaan lajille tunnuksellisesti pyöreästä leveänpuikeaan, tyveltään herttamaisia. Viuhkokukinnossa on runsaasti violettiteriöisiä kukkia. Kukkapohjus on leveän, pyöreän maljamainen. Terälehdet ovat enemmän pyöreän muotoisia, selvästi toisiaan peittäviä. Heteet ovat tavallisesti noin samanpituisia kuin emin vartalo. Kukkii kesä-heinäkuussa. Hedelmä on kaksiosainen kota.[1]
Pihoilla, puutarhoissa ja puistoissa. Joskus tavataan villiintyneinä joutomailta tai vastaavilta.[1][2]
Herttavuorenkilpeä käytetään koristekasvina.[1]
Herttavuorenkilpi (Bergenia cordifolia) on kotoisin Itä-Aasiasta oleva vuorenkilpien suvun laji.
