Viljakukko (Oulema melanopus) on lehtikuoriaisten heimoon kuuluva kovakuoriainen, joka on aikuisena noin 4-5 mm pitkä. Aikuisen viljakukon peitinsiivet ovat sinertävät, jalat ja keskiruumis punaruskea ja pää musta. Viljakukon toukka on lyhyt, paksu, tumma ja limainen. Viljakukko elää kauralla, ohralla, vehnällä, timoteilla, juolavehnällä ja hukkakauralla.
Lämpimän kevään ja kesän yhdistelmä suosii viljakukon lisääntymistä. Kylmä sää, sateet ja leppäpirkot verottavat toisaalta viljakukon toukkakantaa. Biologisessa torjunnassa on ainakin Yhdysvalloissa pyritty käyttämään myös sen luonnollisia vihollisia kuten: Anaphes flavipes, Diaparsis temporalis, Lemophagus curtus ja Tetrastichus julis. Viljakukon torjuntaa voi tarvittaessa käyttää pyretroidipohjaisia valmisteita.
Viljakukko (Oulema melanopus) on lehtikuoriaisten heimoon kuuluva kovakuoriainen, joka on aikuisena noin 4-5 mm pitkä. Aikuisen viljakukon peitinsiivet ovat sinertävät, jalat ja keskiruumis punaruskea ja pää musta. Viljakukon toukka on lyhyt, paksu, tumma ja limainen. Viljakukko elää kauralla, ohralla, vehnällä, timoteilla, juolavehnällä ja hukkakauralla.
Lämpimän kevään ja kesän yhdistelmä suosii viljakukon lisääntymistä. Kylmä sää, sateet ja leppäpirkot verottavat toisaalta viljakukon toukkakantaa. Biologisessa torjunnassa on ainakin Yhdysvalloissa pyritty käyttämään myös sen luonnollisia vihollisia kuten: Anaphes flavipes, Diaparsis temporalis, Lemophagus curtus ja Tetrastichus julis. Viljakukon torjuntaa voi tarvittaessa käyttää pyretroidipohjaisia valmisteita.
