Keltamaksaruoho (Sedum acre) on maksaruohojen sukuun kuuluva monivuotinen kasvi. Sitä on Suomessa sekä luonnonvaraisena että koristekasvina.
Keltamaksaruoho on 3–12 senttimetrin korkuinen. Sen rennot varret muodostavat tiheitä mattomaisia kasvustoja. Pienet ja lyhyet lehdet ovat väriltään vaaleanvihreät tai punertavat, muodoltaan paksut ja tyvestä leveät, ja ne sijaitsevat tiiviisti ja varrenmyötäisesti yläviistoon osoittaen. Erotuksena läheiseen särmämaksaruohoon lehdet eivät ole järjestäytyneet säännöllisesti. Kesä–heinäkuussa keltamaksaruohokasvustot peittyvät runsaista kukinnoista. Kukinto on viuhko, jossa on 3–6 kirkkaankeltaista tähtimäistä kukkaa. Kukat ovat kooltaan 6–8 millimetriä. Terälehtiä on viisi, ne ovat suipon muotoiset ja kaksi kertaa verholehtiä pidemmät.[1] Syksyllä saattaa seurata vielä toinen, vaatimattomampi kukinta.
Keltamaksaruohon tyypillisin kasvupaikka on kallio, mutta sitä voi tavata myös somerikoilla, kedoilla, nummilla, dyyneillä, muureilla, sorakuopissa, tienvarsilla ja joutomailla. Se vaatii paljon valoa eikä siten siedä isompien kasvien varjostusta. Muiden maksaruohojen tapaan se sietää hyvin kuivuutta. Keltamaksaruohoa esiintyy luonnostaan Euroopassa, mutta se on levinnyt ihmisen vaikutuksesta myös Pohjois-Amerikkaan. Sitä esiintyy kaikissa Pohjoismaissa, Suomessa yleisenä kaikilla rannikkoseuduilla ja Etelä-Suomessa sisämaassa aina Salpausselälle saakka.[2] Järvi-Suomessa on lisäksi useita hajaesiintymiä.
Keltamaksaruoho (Sedum acre) on maksaruohojen sukuun kuuluva monivuotinen kasvi. Sitä on Suomessa sekä luonnonvaraisena että koristekasvina.
