Leppäkertut eli leppäpirkot (Coccinellidae) on kovakuoriaisheimo. Ne ovat puolipallonmuotoisia ja hidasliikkeisiä vajaan 10 mm:n pituisia hyönteisiä. Niiden peitinsiivet ovat usein pilkulliset, ja pilkkujen määrä ja väritys vaihtelevat lajikohtaisesti. Kirkkaalla värillään ne varoittavat muita petoja pahanmakuisuudestaan. Nimi leppäkerttu viittaa hyönteisen verenpunaiseen väriin. Sana leppä merkitsi verta vanhoissa itämerensuomalaisissa kielissä[1].
Leppäkerttulajeja on maailmassa noin 4000. Eräs yleisimmistä on seitsenpistepirkko (Coccinella septempunctata). Leppäkerttujen luokittelussa on päädytty myös vakioimaan pääteosaa leppäkerttulajin ulkonäön mukaan. Tämä tehdään peitinsiipien pohjavärin ja pilkkujen värin mukaan siten, että punctata-päätteisillä leppäkerttulajeilla on tummat pilkut vaalealla pohjalla ja jos lajilla on tummempi pohja ja vaaleammat pilkut, lajinimen loppuosassa ovat guttata tai pustulata.[2] Näin esimerkiksi ahopirkko eli 22-pistepirkko, jonka keltaisella pohjalla on mustat pilkut on Psyllobora vigintiduopunctata ja närepirkko, jolla on ruskealla pohjalla kermanvaaleita pilkkuja on Myrrha octodecimguttata. Värityksenä voi olla myös mustavihreä.
Suomessa leppäkerttulajeja on runsaat 60, joista useimmat syövät kirvoja, kilpikirvoja tai punkkeja ja ovat siten hyödyllisiä sekä viljelijöille että muutenkin kasvustolle.
Melkein kaikki leppäkertut, kuten niiden toukatkin, ovat petoja. Kirvat muodostavat niiden ravinnosta pääosan. Joskus toukat voivat syödä jopa lajitoverinsa. Mutta on myös poikkeuksia, kuten neilikkapirkko (Subcoccinella vigintiquattuorpunctata), joka ei ole peto, vaan elää monilla kasveilla syöden kukkia ja lehtiä.
Häirittynä leppäkertut erittävät jalkojensa hajurauhasista keltaista tahmeaa nestettä. Se haisee ja maistuu erittäin pahalta ja kovettuu puuromaiseksi massaksi. Jos nesteen ruikkiminen ei auta, leppäkerttu vetää raajansa sisään ja esittää kuollutta.
Leppäkertut elävät 1–2 vuotta.
Loinen tekee leppäkertusta zombin: loispistiäiset aivopesevät leppäkerttuja isännikseen, jotka saattavat myöhemmin toimia myös pistiäisen kasvavien toukkien aggressiivisina puolustajina.[3]
Populaarikulttuurissa leppäkerttu tunnetaan muun muassa lastenlaulusta Lennä, lennä, leppäkerttu ja XTC-yhtyeen pop-kappaleesta "Ladybird". Myös 22-Pistepirkko-yhtye on saanut nimensä leppäkertun mukaan.
Leppäkertut eli leppäpirkot (Coccinellidae) on kovakuoriaisheimo. Ne ovat puolipallonmuotoisia ja hidasliikkeisiä vajaan 10 mm:n pituisia hyönteisiä. Niiden peitinsiivet ovat usein pilkulliset, ja pilkkujen määrä ja väritys vaihtelevat lajikohtaisesti. Kirkkaalla värillään ne varoittavat muita petoja pahanmakuisuudestaan. Nimi leppäkerttu viittaa hyönteisen verenpunaiseen väriin. Sana leppä merkitsi verta vanhoissa itämerensuomalaisissa kielissä.
