Ochnaceae

Ochnaceae on koppisiemenisten Malpighiales-lahkoon kuuluva kasviheimo, jonka tunnetuimpia edustajia ovat mikinpensaat (Ochna), meduusapuu (Medusagyne oppositifolia) ja bongossipuut (Lophira).^[1]

Tuntomerkit

Ochnaceae-heimo käsittää ainavihantia puita, joiden lehdet ovat tavallisesti sahalaitaisia, korvakkeellisia ja vahva- ja tiheäsuonisia.^[2]

Levinneisyys

Heimo on levinnyt tropiikkiin, erityisesti lajeja on Brasiliassa.^[3]

Luokittelu

Ochnaceae kuuluu Malpighiales-lahkon sukupuussa haaraan, jossa ovat myös hemot Bonnetiaceae, Clusiaceae, Calophyllaceae, Hypericaceae (kuismakasvit) ja Podostemaceae. Kehityshaaralle ovat ominaisia mm. eräät flavonit, heikosti kehittynyt karvoitus, laakea ja kontortti teriö, runsas hetiö, mesiäisen puuttuminen ja kotahedelmä.^[4]

Heimossa on 27 sukua ja 495 lajia, jotka jaetaan seuraaviksi alaheimoiksi ja tribuksiksi:^[5]

Alaheimo 1. Ochnoideae Burnett. Lehdet vuorottaisesti, usein nahkeita, melko teräväsahaisia; korvakkeet suomumaisia, voimakassuonisia, silposuonisia, ripsulaitaisia; verhiö melko kalvomainen; ponnet avautuvat rei'illä; vartalo toisinaan sikiäimen tyveen kiinnittyvä. Sukuja 27, lajeja 495 tropiikissa, erityisesti Brasiliassa. Neljä tribusta:

• Testuleeae Horaninow. Vain yksi laji trooppisessa Länsi-Afrikassa (Testulea gabonensis). Lehdet ehytlaitaisia; kukat 4-lukuisia, vastakohtaisia; toimivia heteitä yksi, yhteenkasvaneita joutoheteitä kaksi tai kolme.
• Luxembergieae Horaninow. Kukat vastakohtaisia; heteenponnet toisinaan yhteenkasvaneita, rei'illä avautuvia, kukan avautumisen jälkeen karisevia; palhot enemmän tai vähemmän yhteenkasvaneita; vartalo haaraton. Kaksi sukua ja 22 lajia, joista 18 suvussa Luxemburgia. Tribus kasvaa Venezuelassa ja Brasiliassa.
• Ochneae Bartling. Lehdet kahdessa rivissä; kukat säteittäisiä; emilehdet enemmän tai vähemmän erillisiä, vartalo kiinnittyy emin tyveen, haaroittuva; siemenaiheet yksikalvoisia eli kalvot yhtyneet; hedelmä avautumaton, pähkinämäinen, joskus luumarja; pohjus laajentunut hedelmävaiheessa. Sukuja 9, lajeja 390 tropiikissa, erityisesti Brasiliassa. Suurimmat suvut ovat Ouratea (sisältää myös suvun Gomphia: 200 lajia), mikinpensaat (Ochna, 85 lajia) ja Campylospermum (50 lajia).
• Sauvagesieae de Candolle. Tribuksessa puuvartisten ohella myös jokunen ruoholaji; lehdet kierteisesti, kanta vaihtelevassa määrässä johteinen; kukat tavallisesti vastakohtaisia; heteitä vähintään viisi, lisäksi joutoheteitä, jotka muodostavat usein kartion; sikiäin yhdislehtinen; vartalo haaraton, joskus puuttuu; siemenaiheita vähintään neljä; hedelmä joskus luumarja; siemenet tavallisesti siivellisiä. Sukuja 16, lajeja 82 tropiikissa, enimmäkseen Etelä-Amerikassa, vain kaksi lajia Afrikassa. Suurin suku on Sauvagesia, jossa 40 lajia.

Alaheimon suvut ovat Adenarake, Blastemanthus, Brackenridgea, Campylospermum, Cespedesia, Elvasia, Euthemis, Fleurydora, Godoya, Gomphia, Idertia, Indosinia, Krukoviella, Lophira, Luxemburgia, Neckia, Ochna, Ouratea, Perissocarpa, Philacra, Poecilandra, Rhabdophyllum, Rhytidanthera, Sauvagesia, Schuurmansia, Schuurmansiella, Sinia, Testulea, Pellegrin, Tyleria, Wallacea.^[6]

Alaheimo 2. Medusagynoideae Reveal. Vain yksi laji: meduusapuu (Medusagyne oppositifolia), joka kasvaa hyvin harvinaisena Seychelleillä. Sen kaarna on huomattavan kuituinen kuin katajalla; lehdet vastakkain, hammaslaitaisia, selvästi verkkosuonisia; terälehdet kontortteja; heteitä paljon; vartalot kiinnittyvät emien laitaan; avautuneen hedelmän liuskat jäävät yläpäästään kiinni keskipylvääseen.

Alaheimo 3. Quiinoideae Luersson. Lehdet vastakkain tai kiehkuroissa, toisinaan lehdykkäisiä tai syväliuskaisia, vahvakorvakkeisia, vahvasuonisia, korvakkeet karvaisia; limakanavat hyvin kehittyneitä; verholehdet karvaisia; hedelmä usein marjamainen. Sukuja neljä, lajeja 55 trooppisessa Amerikassa. Runsaslajisimmat suvut ovat Quiina (25-34 lajia) ja Lacunaria (8-12 lajia). Muut suvut ovat Froesia ja Touroulia.^[7]

Kuvia

• Blastemanthus gemmiflorus.

• Campylospermum schoenleinianum.

• Cespedesia spathulata.

• Luxemburgia octandra.

• Meduusapuun (Medusagyne oppositifolia) avautuneita hedelmiä.

• Ouratea brevicalyx.

• Quiina guianensis.

• Sauvagesia alpestris.

• Touroulia guianensis.

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet