Strobusmänty (Pinus strobus) on havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäosissa, Newfoundlandista Appalakkien vuoriston kautta Georgian pohjoisosiin.
Strobusmännyn neulaset ovat viiden ryhmissä yhdessä samassa kääpiöoksassa. Ne ovat taipuisia, sinivihreitä, hienosti sahalaitaisia, 5–13 cm pitkiä. Neulaset säilyvät tavallisesti noin 18 kuukautta. Kävyt ovat kapeita ja 8–16 cm pitkiä, täysin avautuneena 4–5 cm leveitä. Siemenet ovat 4–5 mm pitkiä ja niissä on 15–20 mm pitkä siipi tuulilevitystä varten. Käpysadossa on huippu aina 3–5 vuoden välein. Strobusmänty saavuttaa yleisesti 200 vuoden iän (parhaimmillaan 400 vuotta).[3] Se kasvaa parhaiten viileässä ja kosteassa ilmastossa.
Strobusmänty on itäisen Pohjois-Amerikan korkeimmaksi kasvava puulaji. Sen tiedetään kasvaneen jopa 70 metrin pituiseksi. Tyypillisimmillään se kasvaa 30–50-metriseksi ja 1–1,6 metrin paksuiseksi. Puu kestää metsäpaloja melko hyvin ja paloista säilyneet puut siementävät paloalueita uudelleen. Puhtaissa strobusmänniköissä rungot ovat tavallisesti oksattomia puoleen väliin saakka, sekametsissä puut kohoavat kaikkien muiden yläpuolelle.
Strobusmäntyjä kasvatetaan laajalti metsätaloudessa niiden luonnonvaraisella esiintymisalueella. Erilaisia lajikkeita on jalostettu runsaasti koristekasvikäyttöön. Monet niistä ovat hidaskasvuisia kääpiölajikkeita.
Strobusmänty (Pinus strobus) on havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäosissa, Newfoundlandista Appalakkien vuoriston kautta Georgian pohjoisosiin.
Strobusmännyn neulaset ovat viiden ryhmissä yhdessä samassa kääpiöoksassa. Ne ovat taipuisia, sinivihreitä, hienosti sahalaitaisia, 5–13 cm pitkiä. Neulaset säilyvät tavallisesti noin 18 kuukautta. Kävyt ovat kapeita ja 8–16 cm pitkiä, täysin avautuneena 4–5 cm leveitä. Siemenet ovat 4–5 mm pitkiä ja niissä on 15–20 mm pitkä siipi tuulilevitystä varten. Käpysadossa on huippu aina 3–5 vuoden välein. Strobusmänty saavuttaa yleisesti 200 vuoden iän (parhaimmillaan 400 vuotta). Se kasvaa parhaiten viileässä ja kosteassa ilmastossa.
Strobusmänty on itäisen Pohjois-Amerikan korkeimmaksi kasvava puulaji. Sen tiedetään kasvaneen jopa 70 metrin pituiseksi. Tyypillisimmillään se kasvaa 30–50-metriseksi ja 1–1,6 metrin paksuiseksi. Puu kestää metsäpaloja melko hyvin ja paloista säilyneet puut siementävät paloalueita uudelleen. Puhtaissa strobusmänniköissä rungot ovat tavallisesti oksattomia puoleen väliin saakka, sekametsissä puut kohoavat kaikkien muiden yläpuolelle.
Strobusmäntyjä kasvatetaan laajalti metsätaloudessa niiden luonnonvaraisella esiintymisalueella. Erilaisia lajikkeita on jalostettu runsaasti koristekasvikäyttöön. Monet niistä ovat hidaskasvuisia kääpiölajikkeita.
