Bignonias

Bignoniakasvit (Bignoniaceae) on lahkoon Lamiales kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu noin 120 sukua ja 650-750 lajia, jotka ovat puita, pensaita tai köynnöksiä. Useilla lajeilla kukat ovat isoja ja kirkasvärisiä. Bignoniakasveja tavataan päiväntasaajan eteläpuolella tropiikissa ja subtropiikissa. Useat heimon lajit ovat tunnettuja koristekasveina, kuten trumpettiköynnökset (Campsis), trumpettipuut (Catalpa), makkarapuu (Kigelia africana) ja aurinkosoihtupuu (Tabebuia chrysotricha).^[1]

Tuntomerkit

Bignoniakasvit ovat puuvartiskasveja, puita tai pensaita, joiden sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa iridoideja. Varsissa on korkkihuokosia (lentisellejä). Lehdet ovat tavallisesti vastakkaisia, kahteen kertaan lehdykkäisiä ja lehdykät tavallisesti ehytlaitaisia: Amerikan köynnöksillä ja liaaneilla on usein lehtimuutunnaisina syntyneitä kärhiä, muutoin lehdet ovat pääteparisia. Lehdissä ja varsinivelissä on usein mesirauhasia. Kukinto koostuu viuhkomaisista yksiköistä. Kukat ovat kookkaita ja vastakohtaisia, verhiössä on usein mesiäisiä ja heteenponsien teekat ovat päittäisiä tai nuolimaisia. Vanhan maailman lajeilla verhiö on usein suojuslehtimäinen. Sikiäimenkin pinnalla on usein mesirauhasia, ja sen kussakin lokerossa siemenaiheet ovat kahdessa ryhmässä. Luottiliuskat ovat leveitä ja sensitiivisiä. Hedelmän päällysketossa (epidermissä) on usein mesiäisiä; siivellisiä siemeniä on paljon, ja ne ovat suhteellisen isoja.^[2]

Levinneisyys

Bignoniakasvit ovat pääasiassa tropiikin kasveja, niitä on varsinkin Etelä-Amerikassa.^[3]

Luokittelu

Bignoniakasvien 800 lajia ja 110 sukua jaetaan kahdeksaan tribukseen:^[4]

• 1. Jacarandeae Seeman. Yksi tai mahdollisesti kaksi sukua, joissa yhteensä 55 lajia trooppisessa Amerikassa. Jakarandoja (Jacaranda) on ainakin 50 lajia.
• 2. Tourrettieae G. Don. Kasvit ovat kärhellisiä köynnöksiä ja kasvavat Etelä-Amerikan Andeilta Meksikoon saakka pohjoisessa. Sukuja kaksi, lajeja kuusi.
• 3. Tecomeae Endlicher. Sukuja 12, lajeja 55 heimon koko levinneisyysalueella.
• 4. Bignonieae Dumortier. Liaaneja, jotka kiipeilevät kärhillä, jotka ovat lehtimuutunnaisia. Sukuja 21, lajeja 393 Amerikassa, enimmäkseen tropiikissa. Runsaslajisimmat suvut ovat Adenocalymma (82 lajia), Fridericia (67 lajia), Amphilophium (45 lajia) ja Anemopaegma (47 lajia).
• 5. Catalpeae Meisner. Kasvien lehdet ovat yksinkertaisia. Sukuja kaksi tai kolme, lajeja 11 Pohjois-Amerikassa, Isoilla Antilleilla ja Itä-Aasiassa.
• 6. Oroxyleae A. H. Gentry. Sukuja neljä, lajeja kuusi Etelä-Aasiassa.
• 7. Crescentieae G. Don. Sukuja 12, lajeja 147 Keski- ja Etelä-Amerikassa sekä Isoilla Antilleilla. Suurin suku on soihtupuut (Tabebuia), jossa on 70 lajia.
• 8. Coleae Bojer. Kukat lepakkopölytteisiä ja kasvin runkoon puhkeavia (kauliflorisia). Neljä sukua ja 60 lajia Madagaskarissa ja lähisaarilla.

Suvut

Suvut:^[5][6]

1. Adenocalymma Meisner
2. Amphilophium Kunth
3. Amphitecna Miers
4. Anemopaegma Meisner
5. Argylia D. Don
6. Arrabidaea de Candolle – arrabit = Fridericia Martius
7. Astianthus D. Don
8. Bignonia L. – bignoniat
9. Callichlamys Miquel
10. Campsidium Seem.
11. Campsis Loureiro – trumpettiköynnökset
12. Catalpa Scopoli – trumpettipuut
13. Catophractes D. Don
14. Ceratophytum Pittier
15. Chilopsis D. Don
16. Clytostoma Bureau – kirjotrumpetit
17. Colea Bojer ex Meisn.
18. Crescentia L. – kalebassipuut
19. Cuspidaria de Candolle
20. Cybistax Meisner
21. Cydista Miers
22. Delostoma D. Don
23. Deplanchea Vieillard
24. Digomphia Bentham
25. Dinklageodoxa Heine & Sandwith
26. Distictis Meisner – veritrumpetit
27. Dolichandra Chamisso
28. Dolichandrone (Fenzl) Seem.
29. Eccremocarpus Ruiz & Pavon – koruköynnökset
30. Ekmanianthe Urban
31. Fernandoa Seeman
32. Fridericia Martius
33. Godmania Hemsley
34. Heterophragma Candolle
35. Hieris Steenis
36. Incarvillea Jussieu – inkarvilleat eli lähetyssaarnaajankukat
37. Jacaranda Jussieu – jakarandat
38. Kigelia de Candolle – makkarapuut
39. Lamiodendron Steenis
40. Lundia de Candolle
41. Macfadyena A. de Candolle – kissantrumpetit = Dolichandra Chamisso
42. Macranthisiphon K. Schumann
43. Manaosella J.C.Gomes
44. Mansoa de Candolle
45. Markhamia Seem. ex Baillon – putkitrumpetit eli markhamiat
46. Martinella Baillon
47. Millingtonia L. f. – tuoksutrumpetit
48. Mussatia Bureau ex Baillon
49. Neojobertia Baillon
50. Neosepicaea Diels
51. Neotuerckheimia Donn.Smith
52. Newbouldia Bureau
53. Nyctocalos TeijSmith & Binn.
54. Ophiocolea H.Perrier
55. Oroxylum Ventenat
56. Pachyptera Meisner
57. Pajanelia Candolle
58. Pandorea (Endl.) Spach – neidontrumpetit
59. Paragonia Bureau
60. Paratecoma Kuhlm.
61. Parmentiera de Candolle
62. Pauldopia van Steenis
63. Perianthomega Baillon
64. Perichlaena Baillon
65. Phryganocydia Bureau
66. Phyllarthron Candolle
67. Phylloctenium Baillon
68. Pleonotoma Miers
69. Podranea Sprague – trumpettiliaanit
70. Potamoganos Sandwith
71. Pyrostegia C. Presl – tulitrumpetit
72. Radermachera Zollinger & Moritzi – hellepuut
73. Rhigozum Burch.
74. Rhodocolea Baillon
75. Roentgenia Urban
76. Romeroa Dugand
77. Santisukia Brummitt
78. Saritaea Dugand – hehkutrumpetit
79. Sparattosperma Meisner
80. Spathodea P. Beauvois – tulppaanitrumpetit
81. Sphingiphila A. H. Gentry
82. Spirotecoma Dalla Torre & Harms
83. Stereospermum Cham.
84. Stizophyllum Miers
85. Tabebuia de Candolle – soihtupuut
86. Tanaecium Swartz
87. Tecoma Jussieu – tekomat
88. Tecomanthe Baillon
89. Tecomaria (Endlicher) Spach – tulipiiput = Tecoma Jussieu
90. Tecomella Seeman
91. Tourrettia Foug.
92. Tynanthus Miers
93. Xylophragma Sprague
94. Zeyheria Martius

Kuvia

• Adenocalymma comosum.

• Bignonia aequinoctialis.

• Isotrumpettiköynnös (Campsis grandiflora).

• Delostoma integrifolium.

• Koruköynnös (Eccremocarpus scaber).

• Fernandoa magnifica.

• Hadroanthus albus.

• Incarvillea arguta.

• Jacaranda acutifolia.

• Makkarapuu (Kigelia africana).

• Mansoa alliacea.

• Newbouldia laevis.

• Oroxylum indicum.

• Pajanelia longifolia, kukka.

• Radermachera frondosa -hellepuu.

• Tulppaanitrumpetti (Spathodea campanulata).

• Tabebuia aurea -soihtupuu.

• Zeyheria montana.

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet: Bignoniakasvit (Bignoniaceae)
• ITIS: Bignoniaceae (englanniksi)
• Flora of China: Bignoniaceae (englanniksi)
• http://global.britannica.com/EBchecked/topic/65081/Bignoniaceae (englanniksi)
• http://www.botany.hawaii.edu/faculty/carr/bignoni.htm (englanniksi)