dcsimg
Image of Aquilegia vulgaris subsp. vulgaris
Creatures » » Plants » » Dicotyledons » » Buttercup Family »

Common Columbine

Aquilegia vulgaris L.

Lehtoakileija ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) on monivuotinen, Euroopassa laajalle levinnyt ruohovartinen leinikkikasvi. Se on myös yleinen puutarhakasvi. Lehtoakileija on myrkyllinen.[1]

Ulkonäkö ja koko

 src=
Lehtoakileijakasvusto
 src=
Lehtoakileijan tuppilo
 src=
Hedelmiä ja siemeniä

Lehtoakileija kasvaa 30–80 cm korkeaksi. Kasvi on pystyjuurakkoinen ja pystyvartinen. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, lapa kahteen kertaan kolmisorminen. Väriltään lehdet ovat päältä vihreitä, alta sinertäviä. Pikkulehdykät ovat 3–5 cm:n pituisia. Kukat ovat yksittäin tai melko vähälukuisia. Ne ovat 3–5,5 cm leveitä ja väriltään yleensä sinisiä, joskus myös valkoisia tai hennon vaaleanpunaisia. Kukissa on viisi verholehteä ja viisi terälehteä, joissa on 1–2 cm pitkä kierrekärkinen kannus. Emilehtiä on viisi kappaletta. Lehtoakileija kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa, jonka jälkeen kypsyvät runsassiemeniset, 1,5–2,5 cm pitkät otakärkiset tuppilot.[1]

Levinneisyys

Lehtoakileijaa tavataan lähes koko Euroopassa aivan läntisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Laji on tavallinen myös Pohjois-Amerikan länsiosissa, mutta on siellä ihmisen mukanaan tuoma viljelykarkulainen.[2] Suomessa lehtoakileija on vanha koristekasvi, mutta on mahdollisesti kuulunut alkuperäiseen lehtokasvistoon. Lajin päälevinnäisyysalue ulottuukin varmuudella ainakin Venäjän puoleiseen Karjalaan saakka.[3] Suomessa lehtoakileijaa tavataan lähes koko maasta, mutta voimakkain kanta on Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa sekä Oulun ympäristössä.[4]

Elinympäristö

Luonnossa lehtoakileija kasvaa lehdoissa, sekä usein puutarhakarkulaisena asutuksen lähistöllä tienvarsilla, pihoilla ja lehtometsissä.[1]

Käyttö

Lehtoakileija on vanha koriste- ja rohdoskasvi. Lajista löytyy monia jalostettuja muotoja.[2] Pohjoismaissa lehtoakileijaa tiedetään viljellyn luostareissa jo keskiajalla lääkekasvina. Sitä on käytetty eri muodoissa sappi- ja maksavaivoihin sekä haavojen ja ihottumien parantamiseen.[5]

Kuvagalleria

Lähteet

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Helsinki 1982.

Viitteet

  1. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 88.
  2. a b Den virtuella floran: Akleja (myös levinneisyyskartat) (ruots.) Viitattu 8.1.2012.
  3. Luontoportti: Lehtoakileija Viitattu 8.1.2012.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Lehtoakileijan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 8.1.2012.
  5. Suomen terveyskasvit 1982, s. 294.

Aiheesta muualla

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI

Lehtoakileija: Brief Summary ( Finnish )

provided by wikipedia FI

Lehtoakileija (Aquilegia vulgaris) on monivuotinen, Euroopassa laajalle levinnyt ruohovartinen leinikkikasvi. Se on myös yleinen puutarhakasvi. Lehtoakileija on myrkyllinen.

license
cc-by-sa-3.0
copyright
Wikipedian tekijät ja toimittajat
original
visit source
partner site
wikipedia FI