Purjehtijamaneetti (Velella velella) on polyyppieläimiin (Hydrozoa) kuuluva maailman lämpimien merialueiden ulapoilla kelluva selkärangaton eläin. Ajoittain purjehtijamaneetteja ajautuu suurin määrin hiekkarannoille, muun muassa Länsi-Euroopassa.
Rakenteellisesti purjehtijamaneetit ovat polyyppiyhdyskuntia. Niiden keskeinen näkyvä osa on kuitenkin syvän sininen, kiekkomainen soikea kelluke. Kiekosta nousee sen vinon halkaisijan suuntainen, puoliympyränmuotoinen jäykkä kalvomainen "purje" (velum). Osa yksilöistä on vasen-, osa oikeapurjeisia, joten tuuli kuljettaa niitä ulapalla eri suuntiin. Kellukekiekon halkaisija on enimmillään 10 cm, yleensä jonkin verran vähemmän.
Muiden polttiaiseläinten tapaan purjehtijamaneetit ovat petoja; ne pyytävät kiekosta roikkuvilla lyhyillä pyyntilonkeroillaan planktoneläimiä ja jopa pieniä kaloja. Kiekon alapuolella on keskellä sijaitsevan ravinnonottopolyypin (gastrotsooidi) ympärillä lisääntymiseen erikoistuneita polyyppeja (gonotsooidit). Sukupuolet ovat erilliset.
Purjehtijamaneetti (Velella velella) on polyyppieläimiin (Hydrozoa) kuuluva maailman lämpimien merialueiden ulapoilla kelluva selkärangaton eläin. Ajoittain purjehtijamaneetteja ajautuu suurin määrin hiekkarannoille, muun muassa Länsi-Euroopassa.
Rakenteellisesti purjehtijamaneetit ovat polyyppiyhdyskuntia. Niiden keskeinen näkyvä osa on kuitenkin syvän sininen, kiekkomainen soikea kelluke. Kiekosta nousee sen vinon halkaisijan suuntainen, puoliympyränmuotoinen jäykkä kalvomainen "purje" (velum). Osa yksilöistä on vasen-, osa oikeapurjeisia, joten tuuli kuljettaa niitä ulapalla eri suuntiin. Kellukekiekon halkaisija on enimmillään 10 cm, yleensä jonkin verran vähemmän.
Muiden polttiaiseläinten tapaan purjehtijamaneetit ovat petoja; ne pyytävät kiekosta roikkuvilla lyhyillä pyyntilonkeroillaan planktoneläimiä ja jopa pieniä kaloja. Kiekon alapuolella on keskellä sijaitsevan ravinnonottopolyypin (gastrotsooidi) ympärillä lisääntymiseen erikoistuneita polyyppeja (gonotsooidit). Sukupuolet ovat erilliset.
