Grevynseepra eli kuningasseepra (Equus grevyi) on yksi kolmesta nykyisestä seepralajista. Se elää luonnossa pensasalueilla Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa. Grevynseepran raidat ovat kapeammat ja korvat ja säkäkorkeus suurempi kuin muilla seeproilla (noin 150 cm). Lajin kantoaika on 13 kuukautta, mikä on pitempi kuin millään muulla kavioeläimellä.
Laji on saanut nimensä Ranskan presidentti Jules Grévyn mukaan, joka sai seepran 1880-luvulla lahjaksi Abessiniasta. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin suomenkielisen nimen muuttamista isoseepraksi.[2]
Grevynseepra on erittäin uhanalainen.[1] Sitä metsästettiin aikoinaan sen huomiota herättävän nahkan takia. Nyt sitä uhkaa elinympäristön menetys, kotieläinten aiheuttama kilpailutilanne ja leijonat.
Grevynseepra eli kuningasseepra (Equus grevyi) on yksi kolmesta nykyisestä seepralajista. Se elää luonnossa pensasalueilla Etiopiassa, Keniassa ja Somaliassa. Grevynseepran raidat ovat kapeammat ja korvat ja säkäkorkeus suurempi kuin muilla seeproilla (noin 150 cm). Lajin kantoaika on 13 kuukautta, mikä on pitempi kuin millään muulla kavioeläimellä.
Laji on saanut nimensä Ranskan presidentti Jules Grévyn mukaan, joka sai seepran 1880-luvulla lahjaksi Abessiniasta. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin suomenkielisen nimen muuttamista isoseepraksi.
Grevynseepra on erittäin uhanalainen. Sitä metsästettiin aikoinaan sen huomiota herättävän nahkan takia. Nyt sitä uhkaa elinympäristön menetys, kotieläinten aiheuttama kilpailutilanne ja leijonat.
