Keihäsrauskut (Dasyatidae) on rauskuihin kuuluva rustokalojen heimo, jossa on kuusi sukua ja noin 70 lajia. Osa lajeista on uhanalaisia. Osa keihäsrauskulajeista on vain ihmisen kämmenen kokoisia, mutta suurimmilla kuten isokeihäsrauskulla ruumiin läpimitta voi olla 1,8 metriä ja pituus pyrstöineen yli neljä metriä.
Keihäsrauskujen ruoskamaisen pyrstön yläpuoleen on kiinnittynyt kynnen tapaan väkäsekäs myrkkypiikki, "keihäs". Rustokudosta olevaa myrkkypiikkiä rausku käyttää puolustautumiseen. Sen alapuolen uurteissa on voimakasta myrkkyä, joka voi tappaa ihmisen.
Keihäsrauskuja syödään erityisesti Malesiassa ja Singaporessa. Islannissa on perinteenä syödä 23. joulukuuta keihäsrauskua.[1]
Osa keihäsrauskuista saattaa tulla makeaan veteen.
Keihäsrauskut (Dasyatidae) on rauskuihin kuuluva rustokalojen heimo, jossa on kuusi sukua ja noin 70 lajia. Osa lajeista on uhanalaisia. Osa keihäsrauskulajeista on vain ihmisen kämmenen kokoisia, mutta suurimmilla kuten isokeihäsrauskulla ruumiin läpimitta voi olla 1,8 metriä ja pituus pyrstöineen yli neljä metriä.
Keihäsrauskujen ruoskamaisen pyrstön yläpuoleen on kiinnittynyt kynnen tapaan väkäsekäs myrkkypiikki, "keihäs". Rustokudosta olevaa myrkkypiikkiä rausku käyttää puolustautumiseen. Sen alapuolen uurteissa on voimakasta myrkkyä, joka voi tappaa ihmisen.
Keihäsrauskuja syödään erityisesti Malesiassa ja Singaporessa. Islannissa on perinteenä syödä 23. joulukuuta keihäsrauskua.
Osa keihäsrauskuista saattaa tulla makeaan veteen.
